Olen tuosta meidän ankeasta käytävästä aiemmin kirjoittanutkin, ja tässä jokunen viikko takaperin pääsin vihdoin itseni kanssa yhteisymmärrykseen (ja se ei kuulkaa ole mikään itsestäänselvyys) siitä mitä noille ankeille seinille aletaan ripustamaan. Ja nyt on jo ensimmäinen sisäänosto projektista ”Käytävä sieväksi” hankittu!
Tadaa!
Eikös ole vallan sievä laituri? Pikkusen lahon näkönen, mutta passaa joka tapauksessa kuin nakki silmään tuonne käytävän perälle. (..nakki silmään? Voi apua. Se on kymmenen vuotta kaukomailla asumista tehnyt tehtävänsä…huokaus…enkä nyt edes muista mikä sinne silmään sanonnan mukaan oikeasti sopii..?!?!) Ja entistä sievempi se on varmasti sitten kun se tässä lähiaikoina arviolta parin vuoden sisällä saadaan ripustettua tuohon seinälle.
Mutta ei siinä kaikki. Nimittäin seuraavaa sisustusobjektia, joka oikeastaan jo remonttia suunnitellessa oli koko yläkerran sisustuksen oleellisin osa, ja jonka puuttuessa tähän asti on koko huushollin sisustusprojekti ollut vähintäänkin jäissä, mutta joka nyt vihdoin on siellä missä sen pitääkin. Seinällä. Siinä meni kahdelta mieheltä yhteensä vain 1,5 tuntia kun liimailivat kuvatapetin paikalleen, enkä kuullut yhtään kirosanaa edes koko aikana. (Me ollaan ihan samasta muotista tehty avomieheni kanssa mitä tulee yleiseen päivittelyihmettelysaamattomuuteen…)
Tämä ei sen suurempia esittelyjä kaipaa.
Eiffel edestä ja sivusta. Ihana!
Mutta mainittakoon näin ihan lopuksi, jottei kenellekään jää epäselväksi kuka tässä torpassa päättää, kuva on minun valitsema.
Ja toinen juttu. Tuo lamppu saa lähdöt!
Jonna
gone with a norwegian 