Nyt riitti!

Nyt on kuulkaa vuorossa ihan tosiasiaa ja totuutta niin, että kipeää tekee.

Päätin nimittäin heti uuden vuoden jälkeen, että koskapa meidän perhe on nyt lopullisessa koossaan, niin projekti ”Vauvakilot ja muut viimeisen kymmenen vuoden aikana kertyneet liikakilot saavat nyt lähteä”. Tavoitteeksi otin 15 kiloa 1.kesäkuuta mennessä. Elixian Personal Trainerin mukaan ihan saavutettavissa oleva tavoite, joten ajattelin, että tästähän tulee jotakuinkin helppo nakki (Nakki. Taas tuo nakki. Mikähän villitys minulla noista nakeista oikein on? Pitäisikö tässä olla jo huolissaan?)

No, projekti lähti hyvin liikkeelle. Treenasin ystäväni Paulan (www.kuplablog.blogspot.no) kanssa usein, ja useana viikkona treenejä kertyi neljäkin viikossa. Kilot tippuivat seuraavien kuukausien aikana tasaisesti ja senttimetrit katosivat. Viiden kuukauden aikana vyötäröltä lähti 11,5 cm, lantiolta 4,5 cm, reiden yläosasta 3,5 cm ja reiden alaosasta 3 cm. Ja kiloja tippui yhteensä kymmenen. Olin todella ylpeä itsestäni ja oli kertakaikkiaan ihana ottaa kaapista vaatteita esille, joita olin pitänyt viimeksi ennen ensimmäistä raskautta.

Mutta sitten tulikin jo kesä (ainakin kalenterin mukaan), aivan puskista(!) Ne viisi viimeistä kiloa ei ”ihan” ehtinyt lähteä ennen 1.kesäkuuta. Ja nyt seuraa totuus siitä miksi ne viimeiset viisi kiloa eivät lähteneet ajoissa. Koska minä olen ruokatissuttelija. Minä syön koko ajan. Pitkin päivää, ja käytännössä  A I V A N  koko ajan. Sillä ei ole niin väliä mitä syön, kunhan vain saan tissutella. Ja nyt tämän ruokatissuttelun myötä on kymmenen lähtenyttä kiloa yhtäkkiä kutistunutkin kolmella kilolla. Pikkusenko ottaa aivoon. Pikkusen? Täältä ikuisuuteen ja takaisin on ehkä lähempänä totuutta jos ärsytyksen määrää voi mitata matkassa. Mutta itsepähän tissuttelen. Eli huonosta itsekurista saa kärsiä koko vaatevarasto (ne jo kertaalleen liian isot vaatteet ovat nimittäin jo päätyneet kierrätykseen).

Mutta nyt riitti! Nyt tästä tehdään julkinen kamppailu: Tavoite on 8 kiloa, aikaa on vain 2,5 kuukautta. Eli 1. lokakuuta täytyy olla tavoitteessa, tai muuten…

Niin. Mitäs sitten tapahtuu? Tai ei tapahdu jos en taaskaan tavoitteeseen pääse? Jotain on kyllä keksittävä. Ehdotuksia?

Kello on puoli kaksitoista illalla, mutta pitäisiköhän tästä lähteä vielä juoksulenkille lönköttelyreissulle?

Yeah right!!! Hahahahahahaa…

Jonna

PS. Ennen ja jälkeen kuvia on turha odottaa. Ennen ja jälkeen kiloja on turha odottaa, mutta tippunut kilomäärä sekä kadonneet senttimetrit voin julkaista. Trust me, I´ll tell the truth… … …

Advertisement